Diogenes

Tied?¤ en, mutta ep?¤ilen,
ett?¤ taivas on takana eilisten.
Se taakse j?¤?¤, se h?¤vi?¤?¤,
paitsi jos kuljemme ympyr?¤?¤.

Kadulla seison j?¤rki k?¤dess?¤in.
Miksi j?¤rki vain on lyhtyn?¤ etsij?¤in?
Tulee jumalan mies, h?¤nkin kaukana kodista,
ihmist?¤ kysyy h?¤n todista todista.
Ihmist?¤ etsin j?¤rki k?¤dess?¤in.

Sillalla seison j?¤rki kourassain.
Marssijat marssii tahdissa marssijain.
Sotilaat kurissa kaukana kodista,
sotiin on menossa, tulossa sodista.
Ihmist?¤ etsin j?¤rki kourassain.

Oh yes, oh yes, oh yes
Olen Diogenes

Kun hallitsijan tapaan,
h?¤n polkee minut rapaan
ja kysyy mik?¤ on.
Kiit?¤, kiit?¤, kiit?¤,
mene, mene siit?¤,
eest?¤ auringon.

V?¤kijoukko tuo seisoo torillain.
Sek?? vienyt on j?¤rjen kourastain?
Onneton olento kaukana kotoa,
leip?¤?¤ ja sirkusta, lottoa, totoa.
Ei j?¤rke?¤ ei, vain ihmist?¤ sielussain.

Oh yes, oh yes, oh yes,
olen Diogenes